Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
20.09.2007 - 12:10

Löysimme tällaisen paikan ihan sattumalta ajelessamme lähimaastossa. Tuo kiven teksti pysäytti. Paikka oli silloin vielä luonnontilassa. Nyt aluetta on kunnostettu ja tänne on rakennettu pieni muistokappeli.
Silloin kun otin tämän kuvan, mieheni tiesi kertoa, että paikalla oli ollut Leprasairaala. Myöhemmin sain kuulla, että ristien kohdalle oli haudattu sairaalassa työskennelleitä. Leprasairaiden hautausmaana oli muistolehto vähän matkan päässä. Täällä nämä sairaat elivät eristyksissä muista. Pieni kirkko oli myös silloin täällä ja sieltä he hakivat lohdutusta. Leprasairaille oli rakennettu parvi ylös eristyksiin kauemmas muista jumalanpalveluksessa olijoista. Mutta sieltä parvelta oli hyvä näköyhteys suoraan alttarille.
Kiven teksti tässä ja vapaa suomennos :
För gemenskapens skull har vi gått i en samhet
För glädjens skull har vi vandrat under gråt
För livets skull har vi vandrat med döden.
Vi har vågat gå i mörkret skyddade av ljus
                                                                     Yksimielisyydessä olemme valinneet tämän yhteisön
                                                                      Että saavuttaisimme ilon olemme valinneet harmauden.
                                                                      Että kerran saisimme iankaikkisen elämän siksi nyt
                                                                       vaellamme kuoleman varjossa.
                                                                      Olemme uskaltaneet vaeltaa pimeydessä taivaallinen valo
                                                                       turvanamme.
Jos joku osaa paremmin kääntää tämän suomeksi, niin laittakaa siitä ihmeessä kommenttiin. Käänsin tämän ihan mututuntumalla. Ajattelin, että jotenkin tässä uskonnolla on yritetty lohduttaa noita ihmisparkoja sillon, kun lepra oli vielä parantumaton, tarttuva ja tosi pelottava sairaus.
Kutuharju kirjoitti 20.09.2007 - 18:10
Ihmeen kaunis vaikka haikea paikka. Arvokkaan, koristeellisen näköinen hautakivi -- silloin kun vielä nähtiin vaivaa. Ei mikään laatikkomalli.
Tuollakin hoitajat ovat tehneet uskomatonta ja rohkeaa työtä, usein oman terveytensä uhraten.
Kirsi kirjoitti 20.09.2007 - 19:35
Tässäkin tekstissä näet ihmisten vaikuttimia ihmisen auttamiseen, EIja. Kristillisyys vain oli noiden ihmisten elämässä aivan toisella tasolla kuin kai kenelläkään täällä hyvinvoinnin ja terveyspalvelujen keskellä.
annifanni kirjoitti 21.09.2007 - 09:06
Tämä kuva on jotenkin "liikuttava".Karu ja kaunis.Toivotan sulle kivoja syyspäiviä.Ja joulun odotusta.!!!!
Blue kirjoitti 21.09.2007 - 14:11
Hei,
Tulin vastavierailulle kiittämään kauniista sanoistasi.Tällä en ole aikaisemmin käynytkään. Valokuvatorstai avasi muutenkin uusia sivuja. Sinulla on upeita kuvia. Jotenkin tuota kivenjärkälettä katsoessa se kummasti antaa voimaa.Upea kivi ja hyvä kuva.
Jaa-a milloinka Suomessa oli lebraa, kamala tauti, onneksi jo taakse jäänyttä elämää.Voi hyvin toivoo Blue
systeri kirjoitti 23.09.2007 - 16:06
Hienoja kuvia taaskin!Ihan vaan sunnuntaita toivottelemas ja muutenkis ku on aikaa siitä kun oon tääl viimotteks käynynnä :)Ni että Kukkuu =)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code