torstai, 20. syyskuu 2007
Toisten blogien innoittamana : Hautakivi olisi sopinut myös valokuvatorstaihin.
Löysimme tällaisen paikan ihan sattumalta ajelessamme lähimaastossa. Tuo kiven teksti pysäytti. Paikka oli silloin vielä luonnontilassa. Nyt aluetta on kunnostettu ja tänne on rakennettu pieni muistokappeli.
Silloin kun otin tämän kuvan, mieheni tiesi kertoa, että paikalla oli ollut Leprasairaala. Myöhemmin sain kuulla, että ristien kohdalle oli haudattu sairaalassa työskennelleitä. Leprasairaiden hautausmaana oli muistolehto vähän matkan päässä. Täällä nämä sairaat elivät eristyksissä muista. Pieni kirkko oli myös silloin täällä ja sieltä he hakivat lohdutusta. Leprasairaille oli rakennettu parvi ylös eristyksiin kauemmas muista jumalanpalveluksessa olijoista. Mutta sieltä parvelta oli hyvä näköyhteys suoraan alttarille.
Kiven teksti tässä ja vapaa suomennos :
För gemenskapens skull har vi gått i en samhet
För glädjens skull har vi vandrat under gråt
För livets skull har vi vandrat med döden.
Vi har vågat gå i mörkret skyddade av ljus
Yksimielisyydessä olemme valinneet tämän yhteisön
Että saavuttaisimme ilon olemme valinneet harmauden.
Että kerran saisimme iankaikkisen elämän siksi nyt
vaellamme kuoleman varjossa.
Olemme uskaltaneet vaeltaa pimeydessä taivaallinen valo
turvanamme.
Jos joku osaa paremmin kääntää tämän suomeksi, niin laittakaa siitä ihmeessä kommenttiin. Käänsin tämän ihan mututuntumalla. Ajattelin, että jotenkin tässä uskonnolla on yritetty lohduttaa noita ihmisparkoja sillon, kun lepra oli vielä parantumaton, tarttuva ja tosi pelottava sairaus.
Kommentit